Kaikki alkoi vuonna 1977, kun 14 naista kokoontui Plaza de Mayon aukiolle. Naiset olivat epätoivoisia äitejä.

Oikeastaan kaikki alkoi jo aikaisemmin, kun Argentiinassa vallassa ollut sotilasjuntta jahtasi toisinajattelijoita, oppositiota, vasemmistolaisia aktiiveja ja kansalaisliikkeiden edustajia – kidutti lukuisissa kidutuskeskuksissa ja tuuppasi selviytyneet lentokoneesta mereen. Vuosien 1976-1983 diktatuuri oli maan historian synkin aikakausi. Yli 30 000 kadonneesta osa oli ulkomaalaisia, heidän joukossaan suomalainen Hanna Hietala poikansa Vilho Hietalan kanssa. Kukaan ei edelleenkään tiedä heidän kohtalostaan.

Hallitus otti systemaattisesti hoiviinsa raskaana olevia naisia, jotka synnytyksen jälkeen murhasi. Vastasyntyneet välitettiin adoptoitaviksi korkea-arvoisille sotilaille.

Plaza de Mayolle kokoontuneet äidit haluavat tietää, mitä heidän kadonneille lapsilleen on tapahtunut. Ryhmä kokoontui jokainen torstai hiljaiseen mielenosoitukseen, marssi aukiolla valkoiset rauhanhuivit päässään ja vaati päästä presidentin puheille. Ajan kuluessa Las Madres de la Plaza de Mayo (Toukokuun aukion äidit) -liikkeestä on kasvanut laaja ihmisoikeusjärjestö ja se on saanut lukuisia arvostettuja palkintoja. Silti presidentti toisensa jälkeen on kieltäynyt tapaamasta ryhmän edustajia.

Sotilasjuntta kaatui huikean älykkään Falklandin sodan jälkimainingeissa. Tuoreen demokratian presidentti laati ensitöikseen lakeja, jotka vapautti kiduttajat diktatuurin aikaisista rikoksista. Nämä armahduslait olivat voimassa vuosikymmeniä, kunnes ne vihdoin kumottiin 2005.

Äidit marssivat rauhan puolesta samaisella aukiolla edelleen, täsmälleen samaan aikaan. Torstaisin kello 15.30.